En minä tahdo päättää.
En minä tahdo tehdä lopullista päätöstä, pelkään aivan liikaa katuvani. Mitä minä tahdon? Tahdon pienen ja tunkkaisen kerrostalokämpän ja jotain mitä rakastaa, oppia rakastamaan ja oivaltaa, että rakkautta onkin olemassa. Tahdon puoli kuihtuneen huonekasvin asuntoni nurkkaan. Tahdon katsella kun voikukan höytyvät leijailevat harmahtavaa syystaivasta vasten, ja nähdä kirjavien vaahteranlehtien tipahtelevan alas korkeista puista. Tahdon kuunnella hiljaisuudessa, suuren puun oksalla istuen veden liplatusta joessa, joka virtaa kaupungin läpi kauniisti ja niin vallattomasti. Ehkä tahdonkin kaiken, mutta jo vähästä olen iloinen.
