Asioista, joita ajattelen lakkaamatta.

Tieto lisää tuskaa on saanut elämässäni ihan uuden merkityksen.

koska täytyy

Joskus on pakko oppia muuttamaan asioita

koska täytyy

sanavirta

tämä.

tässäkö

se

oli.

meni

menee

ja

jatkuu.

näin. 

vaikka

se ei juurikaan haittaa minua.

ei

en usko niin.

mutta kuka

kertoisi minulle

haittaako se oikeasti minua. 

haittaako minua se että tässä nyt aina on ja jatkuu eikä kysele minulta

tai kyselee mutten tiedä mitä vastata ja en vastaa kuten minulla on tapana olla vastaamatta

välttely on tapani ja en edes pyri siitä eroon sillä se olisi liian hankalaa ja rasittavaa. 

rasittaisi pieniä käsiäni jalkojani ja vaikka en olisi

pieni

se tuntuisi silti raskaalta.

ja raskaus on asia jota pelkään ja tunne jota vältän

minä vain menen ja päädyn ja olen ja jatkan ja tottelen toteutan suoritan e l ä n .

lopulta en saa edes sanoiksi sitä 

sillä

en tahdo sanoa sitä väärin

epäselvästi

vaikeaselkoisesti

vaikka sellaista se on

miksi ajattelu on vain tuntemusta ja hiljaista mielen monologia. kasa tunnistamatonta mutta selkeää jotain. sanoinkuvaamatonta sanatonta ja subjektiivista.

tahdon objektiivisen maailman.

jotta

joku

voisi

kertoa

minulle

mitä 

tehdä

mennä

olla

jotain.

Neljä seinää ahdisti, avasin oven.
Se ei auttanut.

täydellisen keskiverto

ratkaisevalla tavalla liian skeptinen tuntemaan omia tunteitaan
näin paljon tunteistaan.
ylidramaattista ja tekotaitellista.
huijausta ja huomionhakua.
keino kanavoida tunteet pois muiden tiedosta.
ette te tiedä puoliakaan, sillä en kertonut kenellekään.

mutta en tiedä onko parempi olla näinkään , tuskin.

liian skeptinen tai väärissä olosuhteissa.
jokin on ihan väärin
enkä tee asialle mitään.

olenko sitä mitä luulen olevani vai miksi muut minut mieltävät.
en varmaan kumpaakaan. mutta onko minuutta olemassa, jos kukaan ei osaa kertoa siitä.
olen ihan väärässä paikassa
ja minun on pakko olla
hengittää
elää
olla.

en tunnista kasvojasi, sinä käännät pääsi pois.
tekisin saman sinulle, en usko että sinäkään tunnistaisit.

en tiedä onko se huono asia.
surullista ainakin.

kirjoittaminen altistaa meidät sille

kirjoittaminen altistaa meidät sille
melankoliselle onnellemme
kun pahasta saa kaunista
alkaa kaipaamaan kipuaan
hiljaisesti toivomaan parantumattomuutta
maalaaminen altistaa meidät sille

ja vaikka ilo on kaunista, kauneinta
se tuntuu liian teennäiseltä
melankolinen onnellisuus

ja teatraalisuuden tyydyttävyys.