mä olen täällä kerrostalokolmiossa jossa
iltaisin ei toivoteta hyvää yötä myötä-
tunto herää toisella kertaa vertaa
omaa kylmää verta kyyneliä itkua litkua
jääkaapin vasemmassa takanurkassa purkassa
ei ole jäljellä lainkaan makua makuna nakuna
en kulje kuin yksin ja kanssa sen elelen
täällä oulun maaperän päällä merenjäällä
en ole kävellyt en uskaltaa saata maata
ja katsoa kirkasta taivasta aivasta
jo, kutittaako aurinko sinunkin nenää enää
kolmesta kolmeenmiljoonaan kertaan vertaan
myös niitä joita en keskenään saisi taisi
kengästäni tipahtaa pikkukivi rivi-
tys mielessäni kun nukun yöksi työksi
kävisi ajatusmaailmani ja taide raide
ei pidä meteliä öisin junia en kuule luule
edes kuulevani vähällä pärjäisin värjäisin
uneni toiveilla ja ajatuksissa kissa
kävelee paikastaan toiseen moiseen
pysähtyy kun on sellainen aika taika
elämä illuusio ja resonanssi. tanssi.
Herranen aika jestas sentään minkälainen teksti (runo? sanon sitä runoksi) !!! Kutkuttaa mieltä kuinka mahtava ja ihana ja rakastan ja sinusta tulee kirjailijarunoilijamaailmanpohtija. Aivan mieletön tyylitaituruus en kestä ! WAU
VastaaPoistaomg kiitos meri <3 tää oli sellaista kokeellista runoutta ajattelin alkaa tesmiä uusia juttuja ja soinnutusta ja kaikkea !
VastaaPoista